Heinä- ja elokuun vaihteessa 2023 Johanna Kujala, Anna Hannula, Annika Blomberg ja Heta Leinonen osallistuivat sidosryhmätutkijoiden kesäseminaariin Virginian yliopiston Darden Business Schoolissa, Charlottesvillessa, Virginiassa. Seminaaria isännöi sidosryhmäteorian isänä tunnettu professori Ed Freeman kollegoineen ja siihen osallistui viitisenkymmentä sidosryhmätutkijaa ympäri maailman.
Seminaari oli noin viikon mittainen ja sen intensiivinen ohjelma koostui luennoista, keskustelevammista seminaareista ja ryhmätyöskentelystä. Seminaari alkoi keskustelulla siitä, mitä sidosryhmäteoria on ja mitä se ei ole. Keskustelua johtivat Ed Freeman, Bobby Parmar ja Rob Phillips, ja luentosalissa heräsikin kiihkeää debattia monista sidosryhmäteorian perusoletuksista.
Seminaarin kuluessa kävi selväksi, että sidosryhmäteorian peruoletuksista vallitsee erilaisia käsityksiä. Voidaan jopa sanoa, että keskustelu on vasta avattu.
Ensimmäisten seminaaripäivien ohjelmassa oli tunnettujen sidosryhmätutkijoiden pitämiä luentoja, joissa käsiteltiin muun muassa sidosryhmien vastavuoroisuutta, sidosryhmien ja sidosryhmäyhteistyön vaikutuksia yrityksen suoriutumiseen, sidosryhmäteorian moraalisia lähtökohtia sekä ihmisoikeuksia ja behavioristista sidosryhmäteoriaa. Ensimmäisinä päivinä saimme myös palautetta omista tutkimuspapereistamme sekä johtavilta sidosryhmätutkijoilta että muilta seminaarin osallistujilta ja annoimme vastavuoroisesti palautetta muille tutkijoille heidän teksteistään.
Seminaarin loppupäässä fokus laajeni sidosryhmäteorian peruskysymyksistä sen sovelluksiin, ja kuulimme luentoja muun muassa sosiaalisen median koukuttavuudesta ja etiikasta sekä siitä, miten vakuuttava teoreettinen artikkeli rakennetaan. Lisäksi tutkimusryhmämme jäsenet Johanna Kujala ja Anna Heikkinen pitivät oman puheenvuoronsa luonnosta sidosryhmänä yhdessä Sybille Sachsin kanssa. Luento luonnon sidosryhmäasemasta herätti vilkasta keskustelua sekä puolesta että vastaan. Luonnon asema ja huomioiminen nousivat esille useaan otteeseen myös seminaarin vapaamuotoisemmissa keskusteluissa.
Johanna Kujalan, Anna Heikkisen ja Sybille Sachsin esitys luonnosta sidosryhmänä sai aikaan vilkasta keskustelua. Luonto sidosryhmänä herättää ajatuksia puolesta ja vastaan, ja uusia näkökulmia syntyi monille.
Seminaarin viimeisenä päivänä tehtävänantona oli muodostaa ryhmät, joissa ideoitiin uusia sidosryhmäteoreettisia tutkimuksia. Saimme kuulla kekseliäitä esityksiä lukuisista erilaisista näkökulmista; osa ryhmistä tuntui olevan ajattelussaan niin pitkällä, että ei jää epäilyksiä, etteikö niistä syntyisi lähitulevaisuudessa uusia tutkimuksia. Omassa ryhmässäni päädyimme hahmottelemaan ajatusta sidosryhmäteorian sovittamisesta yhteen kohtuutalousajattelun (degrowth) kanssa. Kohtuutalous kritisoi ajatusta jatkuvasta talouskasvusta sekä siitä, että talouden jatkuva kasvu nähdään hyvinvoinnin edellytyksenä. Tavoitteena on sellainen taloudellinen toiminta, joka huomioi ympäristön ja luonnonvarojen rajallisuuden ja tukee pyrkimystä ekologisesti kestävään, tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Esityksemme herätti monissa amerikkalaisissa skeptisyyttä, mutta toisaalta saimme myös kannustavaa palautetta ja rohkaisua toteuttaa tutkimusideamme.
Kaiken kaikkiaan seminaari oli avartava kokemus ja sidosryhmäteoreettiset keskustelut Virginian helteisessä loppukesässä jättivät meihin pysyvän jäljen.
Annika Blomberg