Kaivostoiminta on luonteeltaan hyvin luontointensiivistä. Ympäristön hyvinvointia turvatakseen kaivosalan yritysten on tärkeä kiinnittää toimintansa ohella huomiota ympäristövastuun toteuttamiseen, missä sidosryhmävuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Nykyään kaivokset nähdään jopa edelläkävijöinä yritysvastuun toteuttamisessa.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista sidosryhmävuorovaikutuksen avulla sekä tunnistettiin sidosryhmien rooleja ympäristövastuun toteuttamisessa. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin, että usein yritysvastuuta käsittelevät tutkimukset keskittyvät yritysvastuun tarkasteluun teoreettisella tasolla sen sijaan, että tarkasteltaisiin niitä konkreettisia toimia, joilla vastuuta toteutetaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin lisäämään ymmärrystä ympäristövastuun toteuttamisesta tunnistamalla konkreettisia toimia, joita kaivokset tekevät yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ympäristövastuun toteuttamiseksi. Tutkimus tehtiin osana Actions4Commons-tutkimushanketta ja case-yrityksinä tässä tutkimuksessa oli kaksi suomalaista kaivosta. Aineistona käytettiin haastatteluita näiden kaivosyritysten edustajilta ja sidosryhmiltä.
Kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttaminen sidosryhmävuorovaikutuksen avulla voidaan jäsentää viiden teeman kautta: tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen, valvonta ja neuvonta, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristön kuormituksen vähentäminen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kaivosyritysten ympäristövastuun toteuttamista
sidosryhmävuorovaikutuksen avulla voidaan jäsentää viiden eri teeman avulla. Näitä teemoja ovat tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen, valvonta ja neuvonta, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristön kuormituksen vähentäminen. Tutkimus ja koulutus, tiedon jakaminen sekä valvonta ja neuvonta ovat tietoisuuden kasvattamiseen painottuvia toimia, kun taas luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ympäristön kuormituksen vähentäminen ovat ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen painottuvia toimia.
Sidosryhmille taas pystyttiin tunnistamaan aineiston analyysin perusteella seitsemän eri roolia ympäristövastuun toteuttamiseen. Tunnistetut roolit ovat tiedon levittäjä, opastaja, valvoja, neuvoja, tiedon omaaja, informaation välittäjä ja epäkohtien esiintuoja. Näistä rooleista vain epäkohtien esiintuoja estää kaivosten näkökulmasta sekä ympäristövastuun toteuttamista että vuorovaikutuksen toteutumista, kun taas kaikki muut rooli ovat positiivisia sekä ympäristövastuun toteuttamisen että vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta.
Sidosryhmille tunnistettiin seitsemän roolia ympäristövastuun toteuttamisessa, joista vain epäkohtien esiintuoja estää ympäristövastuun toteuttamista ja vuorovaikutusta, kun taas muut roolit tukevat niitä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastuu ympäristövastuun toteuttamisesta on kaivoksilla, mutta sidosryhmävuorovaikutuksen avulla ympäristövastuuta pystytään toteuttamaan laajemmin ja yli minimivaatimusten. Sidosryhmävuorovaikutus ympäristövastuun toteuttamisessa painottuu erityisesti kaivosten ja sidosryhmien väliseen yhteiseen oppimiseen ja viestintään. Koska tässä tutkimuksessa keskityttiin vain yhteen hetkeen kaivoksen toiminnassa, tulevaisuudessa tutkimusta olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan myös muita ajanjaksoja kaivosten toiminnassa, jolloin olisi mahdollista saada vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sidosryhmäsuhteiden kehittymisestä koko kaivoksen toiminnan ajalta.
Gradun laatija: Anna Wall
コメント