Osallistuimme Johanna Kujalan, Annika Blombergin ja Riikka Tapaninahon kanssa Corporate Responsibility Research Conference (CRRC) -konferenssiin 4.–6.9.2024 Leedsin yliopistossa Britanniassa. Yliopisto perinteikkäine kampusalueineen tarjosi konferenssiin viehättävät puitteet ja saimme myös kokea brittiläisen ilmaston kaikki vivahteet alkusyksyn myräkästä lämpimään auringonpaisteeseen.
Konferenssi vietti tänä vuonna myös kunniakasta 20-vuotisjuhlaansa. Leedsin yliopiston lisäksi järjestämisvastuuta jakavat vuotuisesti Kedge Business School Britanniasta ja ESCP Business School Ranskasta. Konferenssin juuret ovat yritysvastuututkimuksessa (CSR) mutta ajan saatossa se on laajentunut kestävyystutkimuksen (sustainability) eri lähestymistapoihin ja kattaa nyt laajasti sosiaalisen vastuun lisäksi ympäristön ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat. Sidosryhmäteorian soveltaminen vastuullisuus- ja kestävyystutkimuksessa on myös yksi konferenssin alkuperäisiä, läpileikkaavia teemoja ja se oli tänäkin vuonna ohjelmassa vahvasti esillä.
Ilmasto- ja biodiversiteettiaiheiset tutkimukset kohdentuivat laajasti eri toimialoille kuten kaivosteollisuuteen, öljyn jalostukseen sekä ruokaketjun eri vaiheisiin ja sidosryhmiin. Esitellyt tutkimukset toivat kiinnostavasti esiin yritysten näkemyksiä ja sisäistä dynamiikkaa esimerkiksi strategisen kestävyysmuutoksen toteuttamisessa. Yritysten sidosryhmäyhteistyötä käsittelevistä tutkimuksista kiinnostavimpina jäivät mieleen muun muassa toimialajärjestöjen moninaiset vaikuttimet laajassa sidosryhmäviestinnässä sekä innovatiiviset uudistavat ratkaisut kestävyysmurroksessa.
Erilaisten kestävyysteemojen parissa työskentelevistä konferenssin osallistujista onkin muodostunut RESPMAN-tutkimusryhmällemme tärkeä ja kollegiaalinen verkosto tutkimustulosten jakamiseen sekä niiden ympärillä käytävään keskusteluun. Käynnissä olevan tutkimuksen esittelemisen lisäksi tässä vuosittaisessa konferenssissa syntyy sekä uusia näkökulmia että mahdollisuuksia ideoiden iterointiin.
Konferenssiesityksemme
Tällä kertaa pidimme konferenssissa kaksi esitystä Action4Commons-hankkeen tuloksista. Ensimmäinen esityksemme kiteytti tekemiemme haastattelujen pohjalta alustavia tuloksia kaivosyritysten sidosryhmäyhteistyöstä sekä monenkeskisestä arvonluonnista biodiversiteetin vahvistamiseksi. Tutkimuksemme tulokset toivat esille erityisesti sidosryhmäyhteistyössä toteutettujen biodiversiteettitoimenpiteiden monipuolisuuden. Tunnistimme muun muassa velvoitteiden mukaisen biodiversiteetin säilyttämisen ja negatiivisten vaikutusten minimoimisen, vastavuoroisen paikallisen sidosryhmäviestinnän, innovatiiviset tutkimus- ja kehitystoimet sekä yllätykselliset aloitteet, jotka ovat lähteneet liikkeelle esimerkiksi aktiivisten luontoharrastajien toimesta. Jatkamme tutkimusta sidosryhmäsuhteiden ja toimenpiteiden tarkemmalla tarkastelulla ja keskitymme erityisesti siihen, millaista hyötyä eli arvoa niistä syntyy tai voi syntyä luonnon monimuotoisuudelle ja sidosryhmille. Olemme jo tunnistaneet esimerkkejä siitä, miten paikallisissa sidosryhmäsuhteissa ja -yhteistyössä voi kehkeytyä kehitystoimia ja toimenpidesuosituksia, joilla voitaisiin edistää biodiversiteettitoimia ei pelkästään paikallisesti vaan myös laajemmin toimialalla.
Tutkimuksemme tulokset toivat esille erityisesti sidosryhmäyhteistyössä toteutettujen biodiversiteettitoimenpiteiden monipuolisuuden, kuten velvoittavat toimet, paikallisen sidosryhmävuorovaikutuksen, innovatiiviset toimet sekä yllätykselliset aloitteet.
Toinen esityksemme perustui kaivosalan yritysten vastuullisuusraporttien analyysiin. Esityksessä tarkasteltiin sitä, miten yritykset ymmärtävät biodiversiteetin ja tarkastelevat biodiversiteetin hallintaa. Esityksessä tunnistettiin yritysten ensisijaisesti tarkastelevan biodiversiteettiä hallittavana ilmiönä ja toissijaisesti mahdollisuutena positiivisen yrityskuvan rakentamiseen. Biodiversiteetti nähdään raporttien pohjalta valtaosin ilmiönä, jonka edistäminen ja suojeleminen on yrityksen itsensä käsissä.
Riikka Tapaninaho, Annika Blomberg, Johanna Kujala ja Inka Lappalainen sekä Frank Figge, jonka kanssa ryhmä kävi antoisan keskustelun esityksistään ja jatkotutkimuskohteista.
Ensikertalaisena tässä konferenssissa sekä vastikään tutkimusryhmään liittyneenä viehätyin konferenssin välittömästä ilmapiiristä, esitysten saamasta monipuolisesta palautteesta sekä inspiroivista keskusteluista esiteltyjen tutkimusten äärellä.
Inka Lappalainen, väitöskirjatutkija
댓글